Ensi lauantaina 6. helmikuuta käynnistyy jälleen uuden Suomen euroviisuedustajan valinta. Eikä kenen tahansa Suomen edustajan, vaan tänä vuonna Suomi osallistuu Eurovision laulukilpailuun tarkalleen 50. kertaa.
Suomen euroviisukarsintana toimiva Uuden Musiikin Kilpailu koostuu kolmesta peräkkäisinä lauantaina 6. - 20. helmikuuta pidettävist alkukarsinnoista sekä 27. helmikuuta kisattavasta finaalista. Alkukarsinnoissa kisaa jokaisessa kuusi kilpailijaa, joista puhelinäänestäjät valitsevat kolme finalistia. Näin ollen finaalissa on yhdeksän kilpailijaa, joista voittajan valitsevat puhelinäänestäjät sekä raati suhteessa 50/50.
Vaan ketkä tavoittelevat kaikkien aikojen 50. Suomen euroviisuedustajan paikkaa? Kirjoitan tämän ehdokasesittelyn blogiini kolmiosaisena kunkin alkukarsintaviikon alussa. Jokaisessa osassa erittelen kyseisen viikon alkukarsinnan ehdokkaita sekä esitän oman toiveeni sekä rehellisen veikkaukseni finalisteista. Aloitetaan siis 6. helmikuuta vuoronsa saavista ehdokkaista.
Saara Aalto – No fear
Saara Aalto sijoittui Suomen karsinnassa toiseksi jo vuonna 2011, kun karsinnat kulkivat viimeistä kertaa nimellä Euroviisukarsinnat. Tuon jälkeen Saara onkin hankkinut julkisuutta sijoittumalla toiseksi myös The Voice of Finlandissa ja toisaalta viime vuonna tulemalla ulos kaapista, mihin osittain pohjautuukin tämänkertaisen ehdokkaan No fear teema. Lähtisikö Suomi jo toista vuotta putkeen hakemaan menestystä suvaitsevuusteemalla? Itse sanon, että tässä olisi huomattavasti parempi tapa hakea suvaitsevaisuuspisteitä, sillä toisin kuin Suomen viime vuoden edustajassa, tässä on myös biisi. Ei Conchita Wurstkaan olisi ikinä voittanut viisuja vain parrallaan, hänelläkin oli myös biisi. Kapalle on kyllä varsin herkkä ja itämainen eksotiikka tuo oman plussansa, ja Saaran taitavuus laulajana ei todellakaan ole kyseenalaista. Itse pidän Saaraa ensimmäisen alkuerän itsestänselvimpänä finalistina, ja UMK-finaalissakin menestys on taattua. Sosiaalisessa mediassa käynnistetty #nofear2016 -kampanja lisännee edelleen tämän suosiota, ja itse sanon, että jos Suomi omana 50-vuotiajuhlavuotena haluaa yrittää uudestaan suvaitsevuusteemalla, toimii tämä varmasti ainakin paremmin kuin PKN. Pidän siis Saaraa yhtenä parhaista ehdokkaista Suomen edustajaksi 2016.
Veikkaus: Finaaliin
Toive: Finaaliin
Mikko Herranen – Evil tone
Mikko Herranen taas ei herätä minussa yhtä voimakkaita tuntemuksia. Hänkin on vuoden 2012 The Voice of Finalandista tuttu. Itselleni tämä toisena kilpaileva balladi ei samalla tavalla aukea, enkä löydä tästä oikein mitään, mikä erottaisi tämän perusballadista. Kappaleessa on kyllä selvä rakenne ja vähintään kohtuullisen hyvä solisti, mutta mitä tästä jää käteen? Itselläni vaati aika monta kuuntelukertaa ennen kuin muistin melodista mitään. Mikko tulee varmasti saamaan ainakin jonkin verran fanitukea, mutta luottaen siihen, että UMK:ssa kilpailevat kappaleet eivätkä esittäjät, veikkaan, että tämä luovuttaa finaalipaikkansa paremmille ehdokkaille.
Veikkaus: Ei finaaliin
Toive: Ei finaaliin
Stella Christine – Ain't got time for boys
Kolmantena pääsemmekin siihen ensimmäisen alkuerän mitäänsanomattomimpaan ehdokkaaseen. Melkoisen tylsältä tuntuva kitararämpytys ei tunnu pitävän otteessaan, vaan väkisinkin tätä kuunnellessa ajatukset karkaavat muualle. Eipä tässä tylsyydessä mitään sen ihmeempää olekaan, eikä Stella Christinelle ainakaan kovin kummoista faniäänivyöryäkään varmaankaan ole tulossa, siihen ei esittäjän tunnettavuus riitä. Kaikki nämä faktat summattuna pidän Stella Christineä ensimmäisen alkuerän varmimpana karsiutujana.
Veikkaus: Ei finaaliin
Toive: Ei finaaliin
Eini – Draamaa
Ja sitten onkin vuorossa alkuerän varmastikin kokenein esiintyjä. Vuosikymmeneten uran tehnyt Eini oli itse asiassa mukana Suomen karsinnoissa jo, kun nuorimmat Suomen tämän vuoden ehdokkaat eivät olleet vielä syntyneetkään. Ja onhan tässäkin varsin hyvä ehdokas, olen popitellut tätä ehdokasta viime viikot. Ainakin kovaa fanisuosiota Eini on saanut, ja uskon esittäjän kokemuksen riittävän vahvaan ja karsimaattiseen esitykseen. Mikäli tämä ennustus toteutuu, en näe mitään estettä tämän finaalipaikalle. Mitenkäs finaalissa? No, kyllä kai se on myönnettävä, että tämä saattaa olla hieman liian tavallinen finaalissa menestyjäksi. En näe tätä läheskään todennäköisimpänä ehdokkaana UMK:n voittoon.
Veikkaus: Finaaliin
Toive: Finaaliin
ClemSO – Thief
Ehdottoman suomalaisen Einin jälkeen vuorossa jotakin hieman eksoottisempaa nigerialaissyntyisen ClemSO:n muodossa. Kappaleenakin on varsin eksoottinen afrobeat Thief, joka herätti minussa mielenkiinnon heti, kun Suomen ehdokkaat ensimmäistä kertaa kuulin. Vaan riittääkö mielenkiinto valtaväestölle? Kappaletta ei todellakaan voi erityisen suomalaiseen makuun sovitetuksi kutsua, ja jos kappale mielletään enemmän oudoksi kuin eksoottiseksi, saattaa äänisaalis jäädä liian pieneksi. Jos kansainvälisista viisuista etsii tälle vertailukohdetta, niin Norjan vuoden 2011 eksoottisen afrikkalainen Haba haba, josta itse pidin, jäi valitettavasti semifinaalin kolmanneksi viimeiseksi, enkä keksi mitään syytä, miksi tämä voisi pärjätä merkittävästi paremmin. En siis haluaisi tätä Suomen edustajaksi, vaikka UMK-finaaliin haluaisin, sillä minusta tämä kappale jo omaleimaisuutensa vuoksi ansaitsisi enemmän julkisuutta ja siis finaalipaikan. Nyt joudun siis ensi kertaa pistämään eri vaihtoehdot veikkauksen ja toiveen kohdalle.
Veikkaus: Ei finaaliin
Toive: Finaaliin
Pää-Äijät – Shamppanjataivas
Viimeisenä sitten alkuerän protestiäänien kerääjä. Tämä melkoisen kova meno ei kuitenkaan melusaasteisuudessaan onneksi vedä vertoja Aina mun pitäälle, rehellisesti sanottuna tätä pystyy jopa jollakin tasolla lauleskelemaan mukana. En pidä sävellystä kovin kummoisena, mutta on tässä nyt jotakin. Uskon, että esitys tulee olemaan melkoisen överi, ja eiköhän tässä olekin se kolmas alkuerän finalisti, mutta tämäkin voi kariutua, jos esitys on liian överi. Näin kävi nimittäin vuonna 2011 Suomen karsinnan suurelle fanisuosikki Jimi Constantinelle, joka esiintyi livenä täysin örveltäen ja karsiutui jo euroviisukarsinnan alkukarsinnassa. Pidän mahdollisena, joskaan en todennäköisenä, että tämä kokee saman kohtalon. Joka tapauksessa, koska finaalissa puolet äänivallasta on raadeilla, jotka lievät liian tai tarpeeksi tosikoita tälle, en näe tätä millään muotoa varteenotettavana ehdokkaana Suomen edustajaksi.
Veikkaus: Finaaliin
Toive: Ei finaaliin
Uuden Musiikin Kilpailu, 1. alkukarsinta. Lauantai 6. helmikuuta klo 21.00 Yle TV2
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti